Olin ostavinani valkoisen amarylliksen, mutta se olikin punainen...
Tässä kiikkutuolissa kiikun sit vanhana ja muistelen haikeana nuoruuttani, oi niitä aikoja! hih... Tämä kiikku on ollut meidän äidillä iät ja ajat ja mm. luokkahuoneessa, kun äiti oli opettajana ala-asteella...Se luokka näytti tosi kivalta, kun siellä oli räsymattoja lattialla, viherkasveja ja kiikkutuoli. Kiikku oli vaaleanpunainen, mutta maalasin sen läpikuultavan valkoiseksi. Oikeastaan kiikkutuoli ei oikein mahtuisi meidän olkkariin, mutta siinä se nyt vaan on...
Olin ostavinani valkoisen amarylliksen, mutta se olikin punainen...
Tässä kiikkutuolissa kiikun sit vanhana ja muistelen haikeana nuoruuttani, oi niitä aikoja! hih... Tämä kiikku on ollut meidän äidillä iät ja ajat ja mm. luokkahuoneessa, kun äiti oli opettajana ala-asteella...Se luokka näytti tosi kivalta, kun siellä oli räsymattoja lattialla, viherkasveja ja kiikkutuoli. Kiikku oli vaaleanpunainen, mutta maalasin sen läpikuultavan valkoiseksi. Oikeastaan kiikkutuoli ei oikein mahtuisi meidän olkkariin, mutta siinä se nyt vaan on...
*click*
3 kommenttia:
Kaunis kiikkutuoli ja sen päällinen myös. Ihmettelen että oli punainen, olisikohan joku laittanut sen väärään kohtaan...Ninallakin oli käynyt samanlailla...punainen kyllä sopii sinulle.
Mukavaa iltaa.
Amaryllis yllätti! =)
Meillä oli lapsuudenkodissa tuollainen keinutuoli
mutta musta.
Mie tein sillä muutaman kuperkeikankin. =)
Yltyin vain ottamaan kiinni noista käsipuista ja laitoin jalat jalaksille ja keinu kaatui...
Kiitos Sirkka ja Hallatar! Punainen kukkakin on kaunis. Vaikka oonkin hempeempien värien ystävä. Meillä ei oo ainakaan vielä tehty kuperkeikkoja:)
Lähetä kommentti